Pikavippien korkokatto ja lakimuutokset - historia
Pikalaina, eli pikavippi tuli ensi kertaa suomalaisten tietoisuuteen 2000-luvun alussa.
Kaikki alkoi 100 ja 200-euron pikalainoista, joita haettiin tekstiviestillä. Pikavippi tekstiviestillä tulikin symboliksi pienille lainoille, joita otettiin yllättävään rahantarpeeseen. Pikalainaa tekstiviestillä tarjoavat luottoyhtiöt vaurastuivat näistä vipeistä saatavien suurten korkotulojen ansioista.
Aluksi ensilainat pikavipeissä olivat satasen tai parin luokkaa, mutta vähitellen ne alkoivat kasvaa suuremmiksi. 2010-luvulle tultaessa tarjolla oli jo useita jopa 2000 euron pikavippejä. Pikavipit kuitenkin lisäsivät huoletonta lainanottoa ja maksuvaikeuksia.
Vuonna 2013 tuli ensimmäinen lakimuutos, jolla pyrittiin saamaan ylisuuria pikavippien korkoja ja kuluja kuriin. Seuraava lakiuudistus astui voimaan syyskuussa 2019 ja on voimassa edelleen. Tällä sivulla tutustumme pikavippien sääntelyyn ennen ja nyt.
Pikavippien korkokatolla halutaan hillitä maksuongelmien syntymistä
Rahoitustoiminta ja luotonanto kuuluu viranomaisvalvonnan piiriin. Kuluttajalainojen korkoa ei oltu kuitenkaan säädelty ennen pikavippien ja vakuudettomien kulutusluottojen aikakautta.
Tarvetta säätelyyn ei juurikaan ollut, sillä vakuudellisissa lainoissa korot eivät nousseet lähelläkään pikavippien korkoja ja kuluja. Vakuudellisissa lainoissa ja takausluotoissa on pääsääntöisesti edelleen pienempi korkotaso, sillä pankin riski on niissä pienempi.
Vakuudettomassa lainassa pankin riski on suurempi. Pankki tekee jokaisesta hakijasta luottoluokituksen, jonka perusteella lainatarjouksen korko määräytyy
Aikaisemmin pikavippien ongelmana oli ylisuuret korot, kulut ja perintään liittyvä painostus. Pikavipit ajoivat monet velkakierteeseen, jolloin ihmiset menettivät luottotietojaan.
Nykyinen lainsäädäntö on kohtuullistanut luottojen korkoja ja kuluja huomattavasti. Lainan nimelliskorko saa olla enintään 20 % vuodessa ja muita kuluja lainan päälle tulla enintään 150 euroa vuodessa.
Väliaikainen 10 % korkokatto koronapandemian aikana (2020–2021)
Vuonna 2019 säädettyyn 20 % korkokattoon tuli väliaikainen muutos vuosille 2020–2021 koronapandemian takia. Vuonna 2020 alkanut pandemia herätti eduskunnassa ja hallituksessa heräsi huolta kotitalouksien ylivelkaantumisesta heikentyneen työ- ja taloustilanteen takia.
Tuolloin eduskunta vahvisti väliaikaisen 10 % korkokaton lainojen koroille. Väliaikainen 10 % lainojen korkokatto oli voimassa 1.7.2020-30.9.2021.
Pikavippien historia lainsäädännössä
Ennen 2000-lukua lainsäädännössä ei ollut säädetty pienlainoista mitään. Käsite pikavippi ei edelleenkään esiinny lainsäädännössä, sillä kysymys on puhekielessä käytetystä termistä pikalainalle.
Pikavippi tarkoittaa tänä päivänä erisuuruisia vakuudettomia luottoja, joita saa nopeasti.
Pikavippien aiheuttamien velkaongelmien myötä niiden korkoja ja kuluja alettiin lainsäädännössä suitsia vuonna 2013, eli noin 10 vuotta ensimmäisten pikavippien markkinoille tulon jälkeen.
Ensimmäiset pikavippiyritykset perustettiin Suomeen vuonna 2005
Pikavippiyhtiöt iskivät Suomen markkinoille kunnolla 2000-luvun puolessa välissä. Pikavippien markkinointi oli hurjaa. Pikavippi tekstiviestillä yleistyi, eikä vippien mainoksilta voinut välttyä televisiossa, lehdissä ja netissä.
Alussa pikavippi toimi periaatteella ota 100 euroa lainaa ja maksa kahden viikon päästä 120 takaisin. Korkoa ja kuluja vippiin tuli paljon, mutta vipit olivat pienehköjä.
Ongelmat alkoivat pikavippien lainasummien kasvaessa, yhdistettynä korkeisiin korkoihin ja kuluihin.
Pikalainaa sai otettua varsin huolettomasti tekstiviestillä yölläkin. Kun korot ja kulut laskettiin yhteen, näiden pienlainojen vuosikorot saattoivat liikkua yli 1000 prosentissa.
Tällaiset korot luonnollisesti herättivät paljon kritiikkiä pikavippifirmoja kohtaan.
Vuonna 2013 pikavipeille asetettiin ensimmäinen korkokatto
Kesäkuussa 2013 voimaantulleessa laissa asetettiin alle 2000 euron pikalainoille raja todelliselle vuosikorolle, joka sai olla viitekoron päälle enimmillään + 50 %. Lainan todelliseen vuosikorkoon sisältyvät kaikki lainan kulut, kuten avausmaksu, nostopalkkiot ja tilinhoitomaksut.
Lakimuutoksen jälkeen pikavippi tekstiviestillä ei ollut enää mahdollinen uusille lainanhakijoille, sillä laki edellytti lainanhakijasta tarkempaa luottoselvitystä. Lain myötä kymmenet pikavippifirmat lopettivat toimintansa tai muuttivat ehtojaan lainsäädännön mukaiseksi.
Vuoden 2013 lakimuutoksen porsaanreikä: joustoluotot ja tililuotot
Vuoden 2013 lainsäädäntö mahdollisti kuitenkin porsaanreiän joustoluotoille ja tilituotoille, sillä laki ei ota kantaa yli 2000 euron lainojen korkoihin ja kuluihin.
Tuolloin useat rahoituslaitokset alkoivat tarjoamaan perinteisten pikavippien sijaan joustoluottoja, tililuottoja ja limiittilainoja, joita alettiin tarjoamaan esimerkiksi 2100 euron luottorajalla.
Joustoluotto on luottotili, josta asiakas voi nostaa pankkitililleen tarvittaessa rahaa. Korkoa ja kuluja maksetaan vain lainan nostetusta osasta.
Tämä mahdollisti edelleen satojen prosenttien vuosikoron lainalle, koska esimerkiksi 2500 euron joustoluotto tulkitaan 2500 euron lainaksi, vaikka siitä ei nostettaisi kuin 300 euroa.
Kulutusluottojen lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2019 suomalaisten velkaantumisen ehkäisemiseksi
Vuoden 2013 lakimuutoksen jälkeen havaittiin ylivelkaantumisen jatkuminen, muun muassa edellä mainitun lain porsaanreiän takia.
Vuosien varrella huoli suomalaisten velkaantumisesta kasvoi, jonka seurauksena nykyinen lainsäädäntö (20 % korkokatto) astui voimaan vuonna 2019.
Samalla lainojen kuluja rajoitettiin enimmillään 150 euroon vuodessa. Lakimuutoksen seurauksena moni luotonantaja poistui Suomen markkinoilta. Vastuulliset rahoituslaitokset muuttivat kuitenkin hinnoitteluaan ja jatkavat toimintaansa uuden lain mukaisilla ehdoilla.
Lainojen korkoja tullaan mahdollisesti laskemaan edelleen uuden korkokaton myötä. Eduskunnassa on lakiesitys käsiteltävänä parhaillaan asian tiimoilta.
Katso myös:
Mikä on pikavippi?
Miksi pikavippejä ei kannata käyttää?